Yllättävä vadelmajuustokakku

Kuivan maan venetsialaisia suunniteltaessa kahvin seuralaiseksi ehdotettiin juustokakkua. Siinäpä lähtökohdat siis tähän projektiin, sen lisäksi että kakun piti olla gluteeniton. Pakastimesta löytyy tällä hetkellä hirvittävät määrät marjoja. Mansikoita, mustikoita, vadelmia, viinimarjoja ja varmaan jotain muutakin. Voittajaksi tällä kertaa selvisivät vadelmat, vaikka mustikat olivat mukana kuvioissa ihan viime metreille saakka. Pohjaan on käytetty siis gluteenittomia Digestive-keksejä, juustokakkukerros oli jostakin perusohjeesta ja pinnalla vadelmakiille. Varsinaista ohjetta voin yrittää metsästää, mutta se oli melkoinen sekoitus montaa eri reseptiä. Yllättävää kakussa on siis se, että kaiken epätoivon jälkeen se onnistui näyttämään juuri siltä kuin pitikin. Täytyy myöntää ahdistuksen olleen melkoinen, kun kiille valui hiljakseen vuoan alareunasta ja vadelmat kelluivat ympäriinsä, kun siirsin kakkua jääkaappiin. Vuoto jäi kuin jäikin pieneksi, eikä punainen kiille sotkenut koko kakkua. Kuvaaminen ei sitten onnistunutkaan, vaan oli tyydyttävä hätäiseen kännykkäkamerakuvaan.

Vadelmaperhonen

Blogi on jäänyt kesällä vähän vähemmälle huomiolle kuin aurinko, mutta nyt lämpötilan laskiessa on hyvä päivittää kesän satoa tähänkin suuntaan. Aloitetaan kuitenkin tuoreimmasta luomuksesta.. Tyttäremme täyttää tänään vuoden ja juhlan kunniaksi päivänsankarille leivottiin perhoskakku. Täytteenä kakussa on valkosuklaamoussea ja tuoreita vadelmia. Päällä sokerikuorrutetta ja kimallegeeliä ja sivuilla pastavärillä värjättyä kermavaahtoa (jota olisi saanut olla kyllä hieman enemmän..). Kimallegeelitkin olivat jo parhaat päivänsä nähneet, kun osa kiekuroista levisi vähän ikävästi. Mutta ei se mitään, muoto sentään onnistui, vaikka se etukäteen epäilyttikin.